Sunnuntaiaamun iloja

Tämän aamun suurimpia iloja on ollut:

1. Myöhään nukkuminen. Olen iltaihminen, inhoan aamuja, mutta virkistyn ilta yhdeksältä, riippumatta siitä, kuinka väsynyt olen ollut koko päivän. En sovi yhteen aamujen kanssa. Tänään sain nukkua pitkään ja kaiken lisäksi näin koko aamun todella hyviä unia. Oli ihanaa herätä hyväntuulisena.

2. Aviomies. Joka minulla on kyllä maailman parhaimmistoa. Rakastan sinua ♥

3. Lapset. Tänä aamuna erityisesti meidän 2-vuotias, joka tuli makuuhuoneeseen kysyen: "Nukuitko hyvin?", kiipesi sänkyyn, tuli kainaloon, painoi päänsä rintaa vasten ja sanoi: "Mmmm, ikävä." Onko hellyyttävämpää? Sen jälkeen ihanasti pötköttelimme kainaloksittain ja oli ihanaa viettää kiireetöntä aikaa oman pienen vauvan kanssa. Varsinkin, kun tuo kuopus on jo sellainen vauhtiveikko, ettei monesti malta pitkästi äidin kainalossa olla.

4. Joululaulut. Tänään on soinut Rajattomien joululevy. Joululaulut ovat ihania ja on ihanaa, kun niitä saa kuunnella luvalla.

5. Odotus. Tämän aamun odotetuimpia asioita ovat Lohjan menneenajan joulumarkkinat, joihin kohta lähden, Kauneimmat joululaulut, joihin pääsen illalla äiti-kavereiden kanssa ja tietenkin joulu. Pidän odottamisesta, erityisesti joulun odottamisesta. On kivaa valmistautua isoon juhlaan ja rakastan sitä nipistelyä vatsanpohjassa, jonka odottaminen saa aikaan.

Mukavaa kolmatta adventtia kaikille!

Joulukoti

Syksy alkaa viimein taittua talveksi ja näyttää siltä, että tästäkin syksystä selvitään. Tässä perheessä se ei ole mikään itsestään selvyys, ohjelmaan kun on kuulunut mieheni aivoleikkaus ja kuopuksen selkäleikkaus. Molemmat kuitenkin ovat nyt onnellisesti ohi ja pikkusenkin toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. On siis ihana rakentaa joulua kotiin ja olla onnellinen omasta kodista ja erityisesti omasta ihanasta perheestä. Jospa nyt vaikka ehtisi vähän enemmän tännekin kirjoitella, kun stressi alkaa helpottaa.

Ortodoksit eivät vietä adventtia vaan jouluun valmistautuminen alkaa marraskuun puolessa välissä, kun alkaa joulupaasto. Meille vanhoina luterilaisina kuitenkin on jäänyt tapa viettää myös adventtia ja aloittaa kodin pukeminen jouluun ensimmäisenä adventtina. Yleensä ensimmäisenä kaivetaan kynttelikkö ruokahuoneen ikkunalaudalle ja vaihdetaan jouluverhot. Sen jälkeen pikkuhiljaa kaivellaan muita koristeita ja viimeisenä tuodaan kuusi aatonaattona sisälle.

Eteinen - Olkipukit

Olkipukit ovat yksi ehdottomista suosikkijoulukoristeistani. Meillä yksi pukkiperhe asustaa eteisen hyllyn päällä. Tai oikeastaan eteisen ja olohuoneen välillä. Pukkien seurana on pieni kannellinen kori, jossa on kaikkea ientä tarpeellista kuten taskulamppuja.

Olohuone - Lyhty

Olohuone - Kynttilät

Olohuoneessa, pianon päällä, meillä on tänävuonna valkoinen perhoslyhty, jonka pari vuotta sitten löysin Tiimarin alesta ja joka on aina kuulunut suosikkeihini. Lyhdyssä on sisällä sähköiset jouluvalot ja se luo ihanaa tunnelmallista valoa ja kauniin heijastuksen seinään. Lyhdyn vieressä on kynttiläsomiste, johon saa sisälle koristeita. Joulunajan sieltä löytyy punaisia joulupalloja. Ja päällä palaa punaiset ja valkoiset kynttilät.

 Olohuone - Pyhä perhe

Kirjahyllyssä on Pyhää perhettä kuvaava kynttiläsomiste, joka hehkuu kauniina tumman kirjahyllyn sisällä. Tosin, en tiedä, voiko tätä laskea joulukoristeeksi, koska se on omalla hyllyllään ympäri vuoden.

Olohuone - Vaaka

Jo jonkin aikaa olohuoneessamme on ollut myös perintövaaka, jonka päällä on kaksi isoa tolppakynttilää. Vaa'an yläpuolella hyllyyn kiinnitettynä on valkoinen lampetti ja toisella puolella vaa'an vieressä on kaksi kaunista värikästä kiveä, jotka pojat olivat maalanneet isä-lapsi-kerhossa syksyllä. Vaaka on ollut meillä jo useamman vuoden, välillä jossain esillä ja välillä kaapissa, vähän hakenut paikkaansa. Nyt minusta tuntuu, että se on vihdoin löytänyt oman paikkansa, se on ihana tuossa hyllyn päällä ja erityisen ihanaa on, että näen rakastamani vaa'an päivittäin.

Ruokahuone - Seimi

Ruokahuone - Seimi

Mieheni sisko asuu Meksikossa ja saimme tämän seimen neljä vuotta sitten jouluna tuliaisiksi Meksikosta, kun anoppi oli siellä käymässä. Värikkäät pienet hahmot ovat mielestäni ihania ja tuovat todella joulun riemua pienine koristukseneen ja kirkkaine väreineen. Seimi on joka vuosi kasattu ruokahuoneen kaapin päälle. Tänä vuonna vieressä on joulutähti ja adventtikynttelikkö.

Makuuhuone - Valot

Makuuhuone - Päiväpeitto

Makuuhuoneeseen laitoin sydämenmuotoiset jouluvalot sängynpäätyyn kiinni. Ne tuovat ihanan tunnelmavalon pimeinä iltoina ja öinä. Lisäksi makuuhuonetta koristaa nykyään vakituisesti uusivanha pitsipäiväpeitto. Ennen sängyssämme oli vain tuo nyt alla oleva punainen päiväpeitto, mutta sain vähän aikaa sitten perinnöksi mummuni virkkaaman ihanan pitsipäiväpeiton, joka pääsi uudelleen arvoiseensa käyttöön meidän kodissamme. Pitsin väri ei tässä kuvassa oikein näy, mutta se on alunperin luonnonvalkoinen, nykyään oikeastaan melko keltainen. Päiväpeitto saisi olla meidän sänkyymme hieman leveämpi, mutta kaunis se on näinkin.

Tämän syksyn aikana minun on pitänyt kirjoittaa tänne monesta asiasta, mutta aina se on johonkin kiireiden alle jäänyt. Nyt sain kuitenkin tähän vähän juttua pitkään suunnittelemistani vaa'asta ja päiväpeitosta. Vielä muutama asia odottaa pääsemistään tänne blogiin asti, mutta kaikki aikanaan. 

Rauhaisaa joulunodotusta kaikille!