Myrsky

En ole suuri runofani. Enkä todellakaan ole suuri Nobel -fani. Lokakuun alussa ruotsalainen Tomas Tranströmer kuitenkin sai kirjallisuuden Nobel -palkinnon ja hänestä oli koko sivun kokoinen juttu Helsingin sanomissa. Juttu oli todella sympaattinen ja lämminhenkinen ja nyyhkin sitä lukiessani. Sivulla oli yksi Tranströmerin runoista, Myrsky, ja se todella sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkääni.

Myrsky

Äkkiä kulkijan kohtaa täällä vanha

jättiläistammi, kuin kivettynyt hirvi. Sen

avara kruunu vasten syksyisen meren

                    mustanvihreää linnoitusta.

Pohjoismyrsky. On pihlajanmarjojen

kypsymisen aika. Pimeässä valvova kuulee

tähtikuvien kaviot. Töminän pilttuista

                    korkealla oksiston yllä.

Runo on esikoisteoksesta 17 runoa (1954) ja sen on suomentanut Caj Westerberg.